Uudenlainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden malli toisi pysyviä ratkaisuja osatyökykyisten työllistymiseen

31/03/2021

Osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen tuottaisi yhteiskunnalle vuosittain arviolta noin 200 miljoonaa euroa. Työllistymistä tukevia menetelmiä on testattu monissa hankkeissa, mutta niistä ei ole jäänyt pysyviä ratkaisuja. Tutkija Harri Kostilainen ja kehittämispäällikkö Jukka Lindberg esittelevät Diakonia-ammattikorkeakoulun artikkelissa menetelmiä, joilla tavoitellaan nimenomaan pysyviä, erilaisiin tarpeisiin skaalautuvia ratkaisuja.

Ilona-hankkeessa on rakennettu Suomeen soveltuvaa mallia työhön integroiville yhteiskunnallisille yrityksille. Toimintamallia tarvitaan mm. yritysten edellytyksiin edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä räätälöidä työpaikkoja.


Ilona-hankkeessa kaksi yhteiskunnallista yritystä on testannut toimintamalleja, joilla yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet työ- ja toimintakyvyn edistämisessä voisivat vahvistua.
Ilona-hankkeessa kaksi yhteiskunnallista yritystä on testannut toimintamalleja, joilla yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet työ- ja toimintakyvyn edistämisessä voisivat vahvistua.

Kostilainen ja Lindberg vertailevat Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 6 -julkaisun (maaliskuu 2021) artikkelissa käytänteitä ja malleja vaikeasti työllistyvien kiinnittymisestä työmarkkinoille. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat sosiaali- ja terveysalan ja vanhustyön sekä kiertotalouden yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvät mallit sekä parempien toimintaedellytysten luominen yhteiskunnallisille yrityksille ja yrittäjyydelle. Ne ovat olleet ESR-rahoitteisen Ilona-hankkeen tavoitteita. Uudenlainen toimintamalli julkaistaan syksyllä 2021.

Osatyökykyisten työttömyyden on arvioitu maksavan yhteiskunnalle vuosittain yli 500 miljoonaa euroa. Osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen tuottaisi inhimillisten vaikutusten lisäksi yhteiskunnalle hyötyä arviolta noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä kertyisi säästyneistä tulonsiirtoista ja lisääntyneistä verotuloista. Huomiot ovat ajankohtaisia: Sanna Marinin hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta.

Nykyiset työllisyyspalvelut eivät tunnista osatyökykyisten työttömien yksilöllisiä tilanteita ja osaamista tehokkaasti. Siksi työllistymistuloksetkin jäävät usein heikoiksi. 

Nykyiset työllisyyspalvelut eivät tunnista osatyökykyisten työttömien yksilöllisiä tilanteita ja osaamista tehokkaasti. Siksi työllistymistuloksetkin jäävät usein heikoiksi.

Suomessa noin 600 000 henkilöä arvioi, että sairaus tai vamma vaikuttaa työhön tai työmahdollisuuksiin, ja heistä työelämän ulkopuolella on 200 000. Heistä puolestaan noin 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi olevansa kykeneviä työhön.

Vuosien mittaan toteutetuista projekteista ei ole saatu pysyviä, skaalautuvia ratkaisuja osatyökykyisten työllistymiseen. STEA- ja ESR-hankkeiden lisäksi ratkaisuja on haettu mm. sosiaalisten yritysten lailla, työpankkikokeilulla sekä työllisyyden kuntakokeiluilla.

Kostilainen ja Lindberg pohtivatkin työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten edellytyksiä keinona lisätä osatyökykyisten työllisyyttä pysyvänä toimintana.

Mm. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari pohjana työllistymistavoitteille

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma luovat pohjaa työllistymisen edistämistavoitteille myös Suomessa. 17 tavoitteesta suuri osa liittyy vaikeasti työl­listyvien tai työelämästä syrjäytyneiden henkilöiden tilanteeseen. Oleellisin on numero 8: kestävän talouskasvun, täyden ja tuottavan työllisyyden sekä säällisten työpaik­kojen edistäminen.

Myös Valtioneuvoston selonteossa Agenda 2030 on tavoitteena osatyökykyisten työllistäminen ja yhteiskunnan tuottavuuden lisääntyminen.

EU:n vuonna 2017 julkistama Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari tähtää tehokkaampien oikeuksien tarjoamiseen kansalaisille. Sillä on kolme päämäärää: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus.

Yhteiskunnallista yrittämistä ja sen ekosysteemiä Euroopan maissa on tutkittu viimeksi vuonna 2020. Kartoituksessa on maakohtaiset raportit jokaisesta mukana olevasta 35 maasta.

- Kartoituksen mukaan yhteiskunnalliset yritykset vaikuttavat myönteisesti heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin henkilöihin. Ne mm. luovat heille sopivia työpaikkoja, lisäävät osallisuutta ja tuottavat palveluja ja tuotteita, jotka liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin. Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja niiden ekosysteemeissä, jotka sanelevat esim. kyseisten yritysten edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, Kostilainen ja Lindberg toteavat.

Kartoituksen mukaan yhteiskunnalliset yritykset vaikuttavat myönteisesti heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin henkilöihin. Ne mm. luovat heille sopivia työpaikkoja, lisäävät osallisuutta ja tuottavat palveluja ja tuotteita, jotka liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategia hallitusohjelmassa

Marinin hallitus on laatimassa strategiaa, jolla parannetaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä uudistamalla rahoitusta ja tarjoamalla liiketoimintaosaamista vahvistavaa tukea. Valmistelun tukena on 14 ehdotusta, jotka Harri Kostilainen esitti TEM:in tilaamassa selvityksessä v. 2020.

Hallitusohjelmassa on myös muita kirjauksia, jotka vaikuttavat yhteiskunnallisten yritysten toimintaan. Näistä on jo toteutumassa kaksi: uuden välityömarkkinoiden ja osatyökykyisten työllistämisen toimintamallin selvitystyö sekä hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelma.

- Tarvitaan mm. tukirakenteita ja rahoitusta, jotta käytännöistä saadaan kattava toimintamalli. Lisäksi tarvitsemme vastuullista yritystoimintaa. Keskeinen ratkaistava asia on, onko tavoitteena pysyvät työpaikat vai siirtymien tuki, kirjoittajat sanovat.

Pilotteja yrityksissä kansainvälisten mallien pohjalta


Ilona-hankkeessa (ESR, 2018-21) haetaan konkreettisia toimintamalleja, joilla yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet työ- ja toimintakyvyn edistämisessä paranisivat. Mallien on tarkoitus vastata myös muiden yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön esim. valmennuksessa ja työpaikkojen löytämisessä.

Ilonassa valmennusmalleja on testannut kaksi yhteiskunnallista yritystä, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus ja Silta-Valmennusyhdistys. Niiden liiketoiminnoissa etsitään hyviä käytänteitä ja malleja työmarkkinoille kiinnittymiseen sekä vertaillaan ja pilotoidaan niitä. Mahdollisia malleja on haettu kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa (Ruotsi, Tanska, Belgia). Vates, Diak ja THL arvioivat mallien toimivuutta Suomessa.

Silta-Valmennusyhdistyksessä on edistetty toimintakykyä ja mahdollisuuksia työllistyä kehittämällä ryhmä- ja yksilövalmennuksia työelämätarvetta vastaavaksi sekä vahvistamalla yritysyhteistyötä.

Yhdistyksessä on kartoitettu valmennukseen osallistuvien voimavaroja, tavoitteita ja osaamista. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin muutosta on seurattu Kykyviisari-menetelmällä.


Ilona-hankkeessa käytetään Kykyviisari-menetelmää työ- ja toimintakyvyn itsearvioinnissa. Menetelmä on kehitetty Työterveyslaitoksen Solmu-koordinaatiohankkeessa.
Ilona-hankkeessa käytetään Kykyviisari-menetelmää työ- ja toimintakyvyn itsearvioinnissa. Menetelmä on kehitetty Työterveyslaitoksen Solmu-koordinaatiohankkeessa.

- Silta-Valmennusyhdistys on kehittänyt ja kokeillut Tampereen kaupungin kanssa yhteistyössä hoiva-alalle suuntaavaa ryhmämuotoista työkokeilupilottia. Ryhmämuotoinen työkokeilu tarjoaa hoiva-alasta kiinnostuneille uuden reitin työelämään. Kokeilujen alustavat tulokset ovat lupaavia, projektityöntekijä Marjo Kosunen yhdistyksestä kertoo.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa on tehty kokeiluja tarvelähtöisistä yksilö- ja ryhmävalmennuksista. 

- Valmennushenkilöstö on kohdentanut toimia työmarkkinoiden mukaisesti. Jokaiselle valmentautujalle on tehty palvelutarvearvio ja suunnitelma, jossa huomioidaan työkyvyn ja osaamisen eri osa-alueet, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen työhönvalmentaja, työkykykoordinaattori Kirsi Helin kuvailee Ilonan toimintaa.

Kierrätyskeskuksessa iso kysymys on, miten yritykset saataisiin mukaan osatyökykyisten jatkotyöllistymisen edistämiseen, ja miten löydetään tapoja tukea esimiestyötä.

Hankkeen ratkaisuilla edistetään osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia, jotta saavutettaisiin kestävän kehityksen tavoitteet ja monimuotoisempi työelämä.

Toimintamallit saatava ajoissa päättäjien tietoon


Työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset ovat osa laajempaa yhteiskunnallisten yritysten kenttää. Esim. lainsäädäntö, merkki- ja sertifiointimallit sekä taloudelliset tuet vaihtelevat suuresti maiden välillä. Ilona-hankkeessa on tavoitteena saada esitettävät toimintamallit päättäjien tietoon mahdollisimman nopeasti, koska ne toimivat päätöksenteon tukena.

Julkisten hankintojen työllistämisehdon käyttöä arvioidaan ja testataan eri puolella Eurooppaa. Hyväksi todettuja käytäntöjä löytyy esimerkiksi Hollannista, Skotlannista ja Ranskasta. Muutamaa niistä voisi mukautettuna kokeilla myös Suomessa.

- Suomessa on vihdoin poliittista tahtotilaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Nämä tilannekartoitus- ja toimenpide-ehdotukset toimivat konkreettisena pohjana tälle hallituksen tavoitteelle, kun se valmistelee yhteiskunnallisen yritystoiminnan strategiaa, Jukka Lindberg ja Harri Kostilainen summaavat.

Kostilainen, Harri; Lindberg, Jukka: Inklusiivisen työllistymisen menestystekijöitä. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja.

https://www.theseus.fi/handle/10024/493334