Yhteiskunnalliset yritykset tasapainottavat yhteiskunnassa ilmenevää eriarvoisuutta

Ilona-hankkeessa asiantuntijana toimiva VTM Harri Kostilainen väitteli sosiaalipolitiikan alalta 26.4. Itä-Suomen Yliopistossa.


Yhteisötalouden yritykset ovat myös Suomessa tasapainottaneet ja tasoittaneet markkinoiden ja julkisen sektorin epäonnistumisista aiheutunutta eriarvoisuutta ja epätasapainoa sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä, osoittaa valtiotieteiden maisteri Harri Kostilaisen väitöstutkimus. 1990-luvun talouslaman aikana syntyneet työosuuskunnat ja työkeskuksissa kehitetty liiketoiminta olivat uudentyyppisen yhteiskunnallisen yritystoiminnan esiasteita Suomessa. Tuolloin Euroopan rakennerahaston tuella kehitettiin uusosuustoimintaa. 2000-luvulla kehittämisen kohteina ovat olleet yhteisötalouden suomalainen malli sekä sosiaalinen- ja yhteiskunnallinen yritystoiminta.

Kostilainen tarkastelee Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, miten yhteiskunnalliset yritykset liittyvät eurooppalaiseen hyvinvointipolitiikkaan ja mikä voisi olla yhteiskunnallisten yritysten paikka suomalaisessa hyvinvointipolitiikan muutoksessa. Suomessa yhteiskunnallisen yritystoiminnan perinteinen ilmenemismuoto yhteisötalous on ollut vahvaa. Yhteisötalouden muodostavat osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt ja taloudellista toimintaa harjoittavat yhdistykset ja säätiöt.

Osa osallistavaa ja sosiaalisia mahdollisuuksia lisäävää politiikkaa

Yhteiskunnallinen yritystoiminta on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun ympäri maailmaa ja tutkimus- ja kehittämistyön kohteeksi viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomessa yhteiskunnallisen yritystoiminnan liiketoimintamallin kehittämisen keskeisiä motiiveja on julkisen palvelutuotannon uudistaminen siten, että kaikkien saatavilla olevat palvelut tuotettaisiin tehokkaammin niukoilla resursseilla. Yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa onkin nähty yhdistyvän innovatiivisella tavalla taloudellisesti kestävä yritystoiminta ja sosiaalisen muutoksen aikaansaaminen. Palveluiden käyttäjien tarpeiden kuuleminen ja käyttäjien ottaminen mukaan palveluiden tuottamiseen ovat yhteiskunnallisen yritystoiminnan keskiössä. Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa yhteiskunnallinen yritystoiminta yhdistyykin ihmisten ja yhteisöjen toimintakyvyn ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen.

Suomessa ymmärrys erialaisista yhteiskunnallisista yrityksistä on vielä kehittyvää. Yhteiskunnallisia yrityksiä ja niiden tuottamia hyötyjä on Suomessa tutkittu varsin vähän. Erityisesti yhteiskunnallisten yritysten asema osana hyvinvointi- ja työllisyyspolitiikka on hapuilevaa. Suomesta puuttuu kansallinen näkemys ja strategia yhteiskunnallisten yritysten asemasta osana hyvinvointipalvelujen uudistusta. Tutkimus päätyy esittämään kaksi vaihtoehtoista skenaariota yhteiskunnallisten yritysten tulevaisuudesta Suomessa.

Tutkimuksessa kuvataan yhteiskunnallisten yritysten kehittymistä Suomessa, yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyviä erityispiirteitä sekä toimintaympäristöön liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita yhteiskunnallisten yritysten elinvoimaiselle kehittymiselle. Tutkimuksen aineistoina ovat olleet erilaiset yhteiskunnallisia yrityksiä koskevat politiikkaohjelmat ja -asiakirjat, Euroopan Sosiaalirahastojen ohjelma-asiakirjat ja projektidokumentaatiot, aiempi tutkimus yhteiskunnallisista yrityksistä sekä 41 yhteiskunnallisten yritysten johtoasemassa olevan henkilön teemahaastattelut.

VTM Harri Kostilaisen sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitöskirja "Finding a niche. Social enterprises and the public service reform in Finland" tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Peter Herrmann Lodzin yliopistosta sekä kustoksena emeritusprofessori Juhani Laurinkari Itä-Suomen yliopistosta.